Helsingin keskustan elinvoima on ollut viime vuosina laskussa, mikä on seurausta muun muassa etätyön lisääntymisestä, verkkokaupan kasvusta sekä uusien kauppakeskusten rakentamisesta kaupungin laitamille. Monet liiketilat ovat jääneet tyhjilleen ja kävijämäärät ovat vähentyneet. Keskustan elävöittäminen on välttämätöntä, jotta Helsingistä voidaan rakentaa maailmanluokan kaupunki viihtyvyydessä ja toimivuudessa.
Kaupunkilaisten, yrittäjien ja vierailijoiden näkökulma
Olisi tärkeää selvittää perusteellisesti, mikä houkuttelisi ihmisiä keskustaan ja mitkä tekijät tällä hetkellä estävät sen. Kaupunkilaisilta, yrittäjiltä ja vierailijoilta tulisi kysyä, mitä he haluaisivat keskustaan lisää ja mitkä asiat heitä tällä hetkellä häiritsevät. Onko kyseessä pysäköintipaikkojen puute, hankalat kulkuyhteydet, liian korkeat vuokrat vai yksinkertaisesti se, ettei keskustassa ole riittävästi kiinnostavia tapahtumia ja palveluita? Kun ymmärrämme paremmin käyttäjien tarpeita, voimme kohdentaa kehitystoimia tehokkaammin ja tehdä Helsingistä aidosti vetovoimaisemman kaupungin.
Yrittäjien tukeminen ja joustavat lupakäytännöt
Yksi merkittävä keino elävöittää keskustaa on tukea yrittäjiä. Esimerkiksi uusien liiketilojen vuokraajia voitaisiin auttaa tarjoamalla vuokrahelpotuksia ensimmäisten kuukausien ajan. Tämä madaltaisi kynnystä uusien yritysten perustamiseen ja toisi keskustaan lisää palveluita ja elämää. Lisäksi kaupunkia vaivaavat kankeat lupakäytännöt ja hitaat prosessit. Joustavammat lupamenettelyt, kuten nopeammat käsittelyajat tapahtumaluville ja liiketilojen muutostöille, tekisivät yrittämisestä keskustassa houkuttelevampaa. Byrokratiaa keventämällä voisi olla mahdollista, että yrittäjät pääsisivät keskittymään itse olennaiseen – eli yrittämiseen.
Tapahtumat ja viihtyisyys osaksi keskustaa
Tapahtumilla on suuri rooli kaupunkikeskustan elävöittämisessä. Helsingissä on jo hyviä esimerkkejä onnistuneista tapahtumista, kuten Flow Festival ja Slush, mutta keskustan alueelle tarvitaan enemmän pienempiä, säännöllisiä tapahtumia. Katuruokatapahtumat, pop-up-markkinat, kulttuuritapahtumat ja elävä musiikki voisivat houkutella kävijöitä ympäri vuoden. Keskustan torien täyttyminen ei saa olla kiinni vain siitä, että Leijonat voittaa silloin tällöin MM-lätkässä – meidän on panostettava jatkuvaan tapahtumakulttuuriin, joka tuo ihmisiä keskustaan vuoden ympäri. Keskustan viihtyvyyttä tulisi parantaa lisäämällä vehreyttä, istutuksia ja istumapaikkoja sekä kehittämällä julkisia tiloja houkuttelevammiksi.
Liikkumisen helpottaminen ja liikennejärjestelyjen sujuvoittaminen
Keskustan saavutettavuus on kriittinen tekijä sen elinvoimaisuuden kannalta. Viime vuosina monet tietyöt ja liikennejärjestelyt ovat vaikeuttaneet keskustaan pääsyä ja siellä liikkumista. Mannerheimintien remontti, Hämeentien sulkeminen autoilta ja Kaivokadun suunniteltu sulkeminen ovat esimerkkejä muutoksista, jotka vaikeuttavat liikennettä, ilman että niille on tarjottu toimivia vaihtoehtoja. Vaikka autoilun vähentäminen on perusteltua, täytyy samalla kehittää muita sujuvia liikkumisvaihtoehtoja.
Yksi ratkaisu olisi keskustatunneli, jonka avulla läpikulkuliikenne saataisiin maan alle, vähentäen ruuhkia ja parantaen keskustan viihtyvyyttä. Tämä hanke on kuitenkin torpattu useaan otteeseen, vaikka se voisi merkittävästi parantaa liikenteen sujuvuutta. Lisäksi metron liikennöintiä tulisi jatkaa nykyistä myöhempään, jotta iltaisin keskustassa vierailevat eivät olisi riippuvaisia taksien saatavuudesta tai hitaista busseista. Kirjoitin aiheesta Helsingin Uutisiin.
Myös liikennevalojen älykkäämpi ohjaus voisi parantaa liikkumista: valo-ohjaus, joka reagoisi lähestyviin kulkuneuvoihin, vähentäisi turhaa odottelua niin autoilijoille kuin jalankulkijoille. Kukapa ei olisi kokenut hetkeä, jossa seisoo punaisissa valoissa tuijottaen tyhjää tietä – siinäpä turhaa ajan ja hermojen kulutusta.
Sähköautojen latauspaikat osana vihreää siirtymää
Kirjoitin Helsingin Sanomiin mielipidekirjoituksen keskustan sähköautojen latauspaikkojen lisäämisestä. Helsingin kaupunki vastasi, että latauspaikkoja on tulossa runsaasti lisää. Tämä on hyvä kehityssuunta, sillä tarvitsemme lisää ympäristöystävällisiä kulkumuotoja, ja sähköautot ovat pieni, mutta tärkeä osa tätä vihreää siirtymää. Keskustan alueelle tulisi suunnitella lisää latausinfrastruktuuria, jotta sähköautoilu olisi entistä houkuttelevampi vaihtoehto. On vaikea puhua vihreästä siirtymästä, jos latauspaikat ovat harvemmassa kuin parkkipaikkojen vapaana olevat ruudut lauantai-iltapäivänä.
Kokonaisvaltainen suunnitelma elinvoimaiselle Helsingille
Helsingin keskusta on kaupungin sydän ja sen elinvoimaisuuden säilyttäminen on kriittistä koko kaupungin imagon ja talouden kannalta. Tavoitteena tulisi olla toimiva, viihtyisä ja houkutteleva keskusta, joka vetää puoleensa niin kaupunkilaisia kuin turistejakin. Tämä vaatii pitkäjänteistä suunnittelua ja rohkeita päätöksiä yrittäjyyden tukemiseksi, liikenteen sujuvoittamiseksi ja tapahtumakulttuurin kehittämiseksi. Helsingillä on kaikki mahdollisuudet olla eläväinen ja kansainvälisesti kilpailukykyinen kaupunki, mutta sen toteuttaminen vaatii aktiivisia toimia jo nyt. Ja jos me emme tee Helsingistä viihtyisää ja toimivaa, voimme vain arvailla, minne ihmiset menevät – eikä se paikka ole Stockmannin kellojen alla, vaan todennäköisesti jossain kauppakeskuksen uumenissa.
Related Posts
