HUSin henkilöstön jaksaminen on terveyspalvelujen kriittisin mittari

Kuvittele tilanne: olet sairaalassa, tarvitset hoitoa, mutta hoitohenkilökunta on niin kuormittunut, että jokainen hetki venyy, apu viivästyy ja hätä kasvaa. Tämä ei ole dystooppinen tulevaisuus, vaan monelle arkipäivää. HUSin henkilöstö tekee työtään venyen ja joustaen, mutta jatkuvat säästöt ja henkilöstövähennykset murentavat pohjan, jonka varassa koko järjestelmä seisoo.

Vuonna 2024 HUS ilmoitti vähentävänsä lähes 800 henkilötyövuotta, joista 280 suoraan irtisanomisina. Leikkaukset ovat osuneet erityisesti hallintoon ja tukipalveluihin, mutta vaikutukset näkyvät kaikkialla – hoitotoimenpiteitä on rajoitettu, hoitojonot venyvät ja potilasturvallisuus on vaakalaudalla. Jokainen meistä voi joutua tilanteeseen, jossa hoitoa tarvitaan nopeasti, mutta työntekijöitä ei ole tarpeeksi.

HUSin talousongelmat eivät ole itseaiheutettuja. Rahoitusmalli ei vastaa kasvavien kaupunkien tarpeisiin ja säästöjä on tehty, koska on ollut pakko. Mutta jossain kulkee raja. Hoitajien ja lääkärien määrän vähentäminen ei ole ratkaisu – se on kriisin syventämistä. Erityisesti erikoissairaanhoidossa, kuten psykiatriassa ja anestesiassa, lääkäripula on jo nyt kriittinen ja hoitajapula horjuttaa koko sairaalatoiminnan perustaa.

Kun työntekijät uupuvat, se ei ole vain heidän ongelmansa. Se on jokaisen potilaan ongelma. Se on meidän kaikkien ongelma. HUSin palvelut eivät voi perustua venymiseen ja säästämiseen, vaan kestävään, pitkäjänteiseen henkilöstöpolitiikkaan. Tarvitsemme parempia työoloja, houkuttelevampia palkkausmalleja ja sitouttavaa rekrytointia. Ilman hyvinvoivia työntekijöitä meillä ei ole toimivaa terveydenhuoltoa.

Nyt on aika tehdä päätöksiä, jotka eivät perustu lyhytnäköisiin ratkaisuihin, vaan siihen, miten terveydenhuolto pidetään terveellä pohjalla myös tulevaisuudessa. Se vaatii puolueiden välistä yhteistyötä sekä sitoutumista pitkäjänteisiin toimiin, jotka ylittävät vaalikausien rajat. HUSin työntekijät ansaitsevat muutakin kuin kiitosta – he ansaitsevat resurssit, joilla tehdä työnsä kunnolla.

Politiikassa paljon puhutaan priorisoinnista. Me kysymme: jos terveydenhuollon henkilöstön jaksaminen ei ole prioriteetti, niin mikä sitten on?

Minni Takala, sairaanhoitaja, työskennellyt HUSissa

Jenna Jourio, terveydenhoitaja, työskennellyt HUSissa