Huumeiden käyttöhuoneet Helsinkiin – Miksi emme jo toimi?

helmi 18

Huumeiden käyttöhuoneet ovat nousseet yhdeksi keskeiseksi keskustelunaiheeksi Suomen päihdepolitiikassa. Helsingissä on jo vuosien ajan pohdittu valvottujen käyttötilojen kokeilua, mutta tähän mennessä ne eivät ole toteutuneet.

Käyttöhuoneiden vaikutuksista on runsaasti kansainvälistä tutkimusta ja kokemukset eri puolilta maailmaa osoittavat, että ne voivat vähentää huumekuolemia ja helpottaa huumeongelmista kärsivien pääsyä hoitoon. Itse kannatan käyttöhuoneiden kokeilua ja tulen puhumaan niiden puolesta riippumatta kevään kuntavaalien tuloksesta. Helsingin on aika ottaa askel eteenpäin ja toimia esimerkkinä muille Suomen kaupungeille.

Mitä käyttöhuoneet ovat ja mitä hyötyä niistä on?

Huumeiden käyttöhuoneet ovat valvottuja tiloja, joissa huumeiden käyttäjät voivat käyttää laittomia päihteitä terveydenhuollon työntekijän valvonnassa. Ne tarjoavat turvallisemman ja hygieenisemmän ympäristön pistämiseen, vähentävät julkista huumeidenkäyttöä ja ohjaavat käyttäjiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.

Kansainväliset kokemukset osoittavat, että käyttöhuoneilla on useita hyötyjä:

Vähentävät huumeisiin liittyviä kuolemia – Käyttöhuoneissa voidaan nopeasti puuttua yliannostustilanteisiin, mikä vähentää kuolemantapauksia.

Vähentävät tartuntatauteja – Hygieeninen käyttöympäristö ja puhtaiden välineiden jakaminen ehkäisevät HIV:n ja hepatiitin leviämistä.

Ohjaavat hoitoon – Käyttöhuoneet toimivat matalan kynnyksen palveluina, joissa käyttäjiä voidaan ohjata esimerkiksi korvaushoitoon tai muihin tukipalveluihin.

Parantavat kaupunkikuvaa ja turvallisuutta – Julkisilla paikoilla tapahtuva käyttö ja käyttövälinejätteet vähenevät, mikä tekee ympäristöstä siistimmän ja turvallisemman.

Kokemuksia huumeiden käyttöhuoneista maailmalta

Ensimmäinen käyttöhuone perustettiin Sveitsiin vuonna 1986 ja niitä on sittemmin otettu käyttöön useissa Euroopan maissa, kuten Saksassa, Hollannissa, Ranskassa, Tanskassa ja Norjassa. Myös Kanadassa ja Australiassa on käyttöhuoneita.

Tanskassa käyttöhuoneet ovat lisänneet asuinalueiden viihtyvyyttä ja estäneet yliannostuskuolemia. Siellä on myös panostettu huumeidenkäytön turvallisuuden lisäämiseen ohjaamalla käyttäjiä polttamaan aineita pistämisen sijaan.

Kanadassa Vancouverin käyttöhuoneet ovat osoittaneet, että niillä voidaan vähentää huumekuolemia merkittävästi ja luoda yhteys käyttäjien ja terveydenhuollon välille. Nämä ovat juuri niitä vaikutuksia, joita haluan nähdä myös Helsingissä.

Pääsin viime vuonna itse tutustumaan käyttöhuonesimulaatioon, jossa esiteltiin käyttöhuoneen toimintaa käytännössä. Tutustumiskäynti vahvisti omaa näkemystäni siitä, että käyttöhuoneiden käyttöönotto olisi inhimillinen ja konkreettinen keino vähentää huumeisiin liittyviä ongelmia.

Tilanne Suomessa

Suomessa huumeiden käyttöhuoneita ei ole vielä kokeiltu. Vuonna 2018 Helsingin kaupunki esitti sosiaali- ja terveysministeriölle erillislain säätämistä käyttöhuoneen mahdollistamiseksi, mutta asia ei edennyt. Vuonna 2022 kansalaisaloite käyttöhuoneiden kokeilusta sai noin 55 000 allekirjoitusta ja eteni eduskunnan käsittelyyn.

Joulukuussa 2024 sosiaali- ja terveysvaliokunta kuitenkin hylkäsi kansalaisaloitteen valvottujen käyttöhuoneiden kokeilusta äänin 10–7. Äänestyksen ympärillä tapahtui kyseenalaista poliittista peliä, sillä kaksi käyttöhuoneiden kokeilua kannattanutta sote-valiokunnan jäsentä jäi pois kriittisestä äänestyksestä ja tilalle vaihdettiin edustajia, jotka vastustivat aloitetta. Tämä osoittaa, kuinka vahvasti ideologiset linjat hallitsevat huumepolitiikkaa Suomessa – järkevän, tutkitun tiedon sijaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on jo aiemmin suositellut käyttöhuoneiden kokeilua, koska niiden avulla voidaan vähentää pistotulehduksia ja yliannostuksia. Yksi pistoinfektion hoitoon tarvittava ihonsiirre maksaa noin 5 500 euroa, ja usein niitä tarvitaan useita. Huumeiden käyttöhuoneilla voisi siis olla merkittäviä säästövaikutuksia myös terveydenhuollolle.

Suomessa huumekuolemat ovat Euroopan korkeimpia, erityisesti nuorten keskuudessa. Tilastot osoittavat, että huumemyrkytyksiin kuolee vuosittain enemmän ihmisiä kuin tieliikenneonnettomuuksissa. Valvottujen käyttötilojen kannattajat korostavat, että käyttöhuoneet eivät lisää huumeidenkäyttöä, vaan tekevät siitä turvallisempaa ja helpottavat hoitoon hakeutumista. Tämä on myös minun näkemykseni – meidän on vihdoin alettava perustaa politiikkamme tutkittuun tietoon eikä vanhentuneisiin ennakkoluuloihin.

Käyttöhuoneiden sijoittelu ja käytännön toteutus

Käyttöhuoneiden sijoittelun tulee olla harkittua. Ne tulisi perustaa alueille, joissa julkinen huumeidenkäyttö on jo näkyvää, jotta ne todella tavoittavat käyttäjät ja vähentävät haittoja. Esimerkiksi Sörnäinen, Kallio ja Kamppi ovat paikkoja, joissa huumeidenkäyttö on Helsingissä yleistä.

Keskeisiä kysymyksiä käyttöhuoneiden toteutuksessa ovat:

Aukioloajat – Olisiko käyttöhuoneiden oltava avoinna ympäri vuorokauden?

Henkilökunnan rooli – Miten henkilökunnan vastuut määritellään ja missä tilanteissa he voivat puuttua käyttöön?

Lainsäädäntö – Nykyisellään huumausaineiden hallussapito on laitonta, mikä voi vaikeuttaa käyttöhuoneiden toimintaa.
Yhteistyö ympäristön kanssa – Käyttöhuoneiden tulee tehdä yhteistyötä alueen asukkaiden, poliisin ja muiden toimijoiden kanssa, jotta mahdolliset haitat minimoidaan.

Poliittinen keskustelu ja tulevaisuuden näkymät

Huumeiden käyttöhuoneet ovat herättäneet voimakasta poliittista keskustelua Suomessa. Vihreät, vasemmistoliitto ja RKP kannattavat käyttöhuoneiden kokeilua, kun taas perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit vastustavat niitä jyrkästi. SDP:n ja kokoomuksen edustajat ovat jakautuneet asiassa.

Näkemykseni on selkeä: käyttöhuoneet ovat osa inhimillistä ja tutkitusti toimivaa päihdepolitiikkaa, jota meidän on aika toteuttaa Helsingissä. Käyttöhuoneet eivät ole viesti huumeiden hyväksyttävyydestä, vaan viesti siitä, että huumeongelmien kanssa kamppailevia ihmisiä ei jätetä yksin. Tämä on hyvinvointivaltion tehtävä ja minä aion varmistaa, että Helsinki ottaa tässä asiassa johtavan roolin.

Aika siirtyä puheista tekoihin

Huumeiden käyttöhuoneet eivät ole yksiselitteinen ratkaisu huumeongelmaan, mutta ne voivat olla osa laajempaa haittoja vähentävää päihdepolitiikkaa. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että ne voivat vähentää kuolemia ja terveyshaittoja, parantaa kaupunkikuvaa ja auttaa käyttäjiä pääsemään hoitoon.

Helsingissä on jo pitkään pohdittu käyttöhuonekokeilua ja nyt olisi aika siirtyä keskustelusta tekoihin. Käyttöhuoneiden vaikutuksia voidaan arvioida kokeilun avulla ja jos ne osoittautuvat hyödyllisiksi, toimintaa voidaan laajentaa. Haluan olla mukana varmistamassa, että Helsinki tekee rohkeita päätöksiä ja toimii esimerkkinä muulle Suomelle.

Lue lisää aiheesta: