

Yleistä tietoa kuntavaaleista
Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin. Valtuustot ovat kuntien ylintä päätösvaltaa käyttäviä elimiä. Kuntavaalit järjestetään neljän vuoden välein. Suomessa on tällä hetkellä 308 kuntaa, joissa kaikissa valitaan kuntakohtaisesti valtuutettujen määrä riippuen kunnan asukasluvusta. Valtuuston tehtäviin kuuluu muun muassa kuntien talouden ja palveluiden päätöksenteko.
Kunnista 108 käyttää itsestään kaupunki-nimitystä ja 200 kuntaa kunta-nimitystä. Nykyään kaupunki on vain nimitys, jota kunta voi käyttää, "kun se katsoo täyttävänsä kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetettavat vaatimukset".
Mitä eroa on kuntavaaleilla ja aluevaaleilla?
Kuntavaalit ja aluevaalit eroavat toisistaan sekä tehtävien että äänestettävien elinten osalta. Kuntavaaleissa valitaan kunnanvaltuutetut, jotka vastaavat kunnan hallinnosta ja palveluista, kuten varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, teknisistä palveluista ja kulttuuritoiminnasta. Aluevaaleissa puolestaan valitaan hyvinvointialueiden valtuutetut, jotka vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta. Helsingissä ei järjestetä aluevaaleja, koska kaupunki hoitaa itse myös hyvinvointialueille kuuluvia tehtäviä. Kuten kuntavaalit, aluevaalit järjestetään joka neljäs vuosi, vuodesta 2025 lähtien yhdessä kuntavaalien kanssa.
Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa
Äänestysaktiivisuus on kuntavaaleissa yleensä matalampi kuin eduskuntavaaleissa. Vuoden 2021 kuntavaaleissa äänestysprosentti oli koko maassa noin 55,1 %. Iällä on ollut suora vaikutus äänestysaktiivisuuteen – äänestysaktiivisuus kasvaa tasaisesti iän myötä.
Kuntavaalit Helsingissä
Helsingissä kuntavaalit ovat erityisen merkittävät, koska kaupunki on Suomen suurin kunta sekä asukasmäärältään että taloudelliselta vaikutukseltaan. Helsingin kaupunginvaltuustoon valitaan 85 jäsentä. Viime vaaleissa näistä edustajista 33 oli uusia. Helsingin kuntavaaleissa käsiteltävät asiat liittyvät usein kaupungin asuntopolitiikkaan, joukkoliikenteeseen, koulutukseen ja ilmastotavoitteisiin.
Viime vaalien aikaan Helsingissä oli yhteensä 542 830 äänioikeutettua, joista äänestämässä kävi 61,7 %. Helsingissä 203 930 äänesti ennakkoon, mikä vastasi jopa 61,1 % äänistä. Ennätyksellinen ennakkoäänestysprosentti oli vahvasti koronapandemiasta johtuvaa.
Kaupunginosien välillä on merkittäviä eroja. Esimerkiksi Etelä-Helsingissä äänestysprosentti on perinteisesti korkeampi kuin Itä-Helsingissä. Naiset ovat olleet miehiä aktiivisempia äänestäjiä, ja viime kuntavaaleissa helsinkiläisistä naisista äänesti 63,9 %, kun miehistä äänesti 59,2 %.
Kuntavaaleissa oli Helsingissä vuonna 2021 yhteensä 1 163 ehdokasta, eli noin 7 % ehdokkaista tuli valituksi.
Kuntavaalit ja Kokoomus
Kokoomuksella on tällä hetkellä 23 jäsentä Helsingin kaupunginvaltuustossa. Kokoomus keräsi eniten ääniä vuoden 2021 kuntavaaleissa, ja on pitänyt suurimman puolueen paikkaa Helsingissä vuoden 1976 kuntavaaleista lähtien.
Kokoomuksen kannatus vuoden 2021 vaaleissa oli 23,6 %. Helsingissä toiseksi suurin puolue 2021 kuntavaaleissa oli Vihreä liitto. Kokoomus ja Vihreä liitto säilyttivät asemansa Helsingin suurimpina puolueina, vaikka molempien kannatus laski edellisistä kuntavaaleista.
Kuntavaalit ovat käytännössä myös pormestarivaalit
Helsingissä kuntavaalit ovat käytännössä myös pormestarivaalit, vaikka kuntavaaleissa ei valita pormestaria suoraan. Pormestarin valitsee uusi kaupunginvaltuusto, ja yleensä suurimman puolueen pormestariehdokkaasta tulee pormestari. Puolueet nimeävätkin omat ehdokkaansa Helsingin seuraavaksi pormestariksi.
Ketkä saavat äänestää kuntavaaleissa?
Kuntavaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki Suomen kansalaiset, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä.
Äänioikeutettuja ovat myös muiden EU-maiden, Islannin ja Norjan kansalaiset, joilla on kotikunta Suomessa sekä muiden maiden kansalaiset, joilla on ollut kotikunta Suomessa vähintään kaksi vuotta.
Kotikunnaksesi määritellään vaaleissa se kunta, jossa olet ollut kirjoilla 51 päivää ennen varsinaista vaalipäivää.
Kuntavaalien äänestyspäivä 2025
Vuoden 2025 kuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on sunnuntai 13. huhtikuuta.
Tiedon vaalipäivän äänestyspaikastasi löydät sinulle lähetettävästä äänioikeusilmoituksesta sekä Digi-ja väestötietoviraston äänestyspaikkapalvelusta.
Ennakkoäänestys
Ennakkoäänestys kotimaassa järjestetään 2.–8. huhtikuuta ja ulkomailla 2.–5. huhtikuuta. Ennakkoäänestys tarjoaa mahdollisuuden äänestää joustavasti ennen varsinaista vaalipäivää. Ennakkoon voi äänestää oman valintansa mukaan missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa.
Äänestäminen ulkomailla
Ulkomailla olevat äänioikeutetut voivat äänestää ennakkoon Suomen ulkomaan edustustoissa. Tarkemmat ohjeet löytyvät Ulkoministeriön sivuilta.
Mitä tulee huomioida äänestyspaikalla?
Äänestyspaikalle saavuttaessa on tärkeää muistaa ottaa mukaan virallinen henkilötodistus, kuten henkilökortti, passi tai ajokortti. Äänestäjä saa vaalivirkailijalta äänestyslipun, johon merkitään ehdokkaan numero selkeällä käsialalla. Tämä on tärkeää, sillä epäselvä käsiala on yksi suurimmista äänten hylkäämisen syistä.
Äänestäjänä olet oikeutettu käyttämään vaaliavustajaa äänestystilanteessa, mikäli jännität oman käsialasi selkeyttä esimerkiksi käsien vapinasta johtuen. Vaalipäivän äänestyksessä äänestyspaikoilla on erityiset vaaliavustajat.
Ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa eivät voi toimia vaaliavustajana eikä äänestäjän valitsemana avustajana.
Miksi äänestäisit juuri minua?
Helsinki on minulle paljon muuta kuin vain kotipaikkakunta – se on paikka opiskella, tehdä töitä, harrastaa, liikkua ja elää. Olen asunut kuudessa eri kaupunginosassa, nähnyt, miten lähiöt ja kantakaupunki eroavat toisistaan, lenkkeillyt pitkin rantareittejä ja puistoissa halki kaupungin. Olen kehitysvammaisten lasten kanssa työskennellessäni selvittänyt lapsiystävällisiä julkisia tiloja ja esteettömiä reittejä. Olen etsinyt opiskelijana halvinta ruokakauppaa ja oppinut, missä julkinen liikenne toimii ja missä se jättää ihmiset pulaan.
Olen elänyt ne viikot, kun rahat riittivät juuri ja juuri vuokraan ja ruokaan. Olen odottanut turhautuneena terveysaseman takaisinsoittoa ja kokenut, miltä tuntuu, kun hammashoitoa saa vasta kuukausien päästä. Olen istunut iltoja täpötäysissä kirjastoissa ja metsästänyt kohtuuhintaista asuntoa siinä missä moni muukin helsinkiläinen.
Siksi haluan olla mukana rakentamassa Helsinkiä, jossa jokaisella on mahdollisuus saada oikea-aikaista hoitoa, jossa opiskelija ei jää yksin pärjäämään ja jossa kaupungin kasvu ei tarkoita asuntojen hintojen karkaamista käsistä. Haluan kaupungin, jossa yritykset voivat menestyä ilman turhaa byrokratiaa ja jossa julkinen liikenne palvelee kaikkia edullisesti.
Minulle päätöksenteko ei ole ideologista kiistelyä, vaan ratkaisujen hakemista ja konkreettisia tekoja. En lupaa mahdottomia, mutta lupaan tehdä töitä joka päivä sen eteen, että Helsinki toimii paremmin – sinulle ja meille kaikille. Jos haluat Helsingin, jossa arki toimii, jossa päätökset tehdään ihmiset edellä ja jossa muutosta tapahtuu sisältäpäin, anna äänesi minulle.
Lue lisää
Virallista tietoa kuntavaaleista saat esimerkiksi seuraavista lähteistä:
Äänestämällä voit vaikuttaa oman kuntasi tulevaisuuteen. Tehdään Helsingistä yhdessä paras paikka elää!